Aatoksen kanssa

Keikkamatkat

Ihmettelin joskus pienten lasten muusikkoisiä keikkamatkoilla.
Äijät oli monesti tukevassa jurrissa jo ennen ensimmäistä huoltoasemastoppia.
Nyt kun homma on kiteytynyt itsellekin 6 kk ajan, alkaa ajatus aueta.

Lapsen syntymän jälkeen oppii pakostakin juomaan kahvikupin 2 huikalla ja syömään lusikalla mitä vaan nopeasti.
Kun avaa ekan kaljan keikka-auton penkillä, se menee huikalla alas ja koko sixpäkkiin kuluu 2 tuntia.
Jurriinhan siitä tulee luonnollisesti ellei ole tarkkaavaisempi ajastuksen suhteen.

Itse olen saanut kotona liekaa ihan kiitettävästi. Ei rahakontrollia tai kaljakieltoa. Uloskin on saanut mennä.
Olin keikalla synnytyksen aattona kun supistukset tuli jo 10min välein ja seuraava gigi oli sinä iltana kun lapsi tuli kotiin.
Eka viikonlopun poissaolo oli pari kuukautta myöhemmin.

Viime kesänä Saksassa kaupunkiin tultuamme kiertelimme paikallisen järjestäjäseurueen kanssa katselemassa nähtävyyksiä, syömässä ja shoppaamassa.
Tajusin kiertäneeni melkein ainoastaan lelukauppoja ja lastenvaateliikkeitä.
En vielä silloin ostanut mitään, mutta nyttemmin aina tarttuu ipanalle jotain mukaan.
Se on huomattavasti tärkeämpää kuin toilailun videointi tai muu kiva.
Kai sitä jollain tasolla haluaa hyvittää poissaoloaan.

Iltameininkeihin reissussa lapsen syntymä ei oo ihmeesti vaikuttanu.
Silloinhan lapsi nukkuu.

Ennen pidemmiltä komennuksilta palautuminen kesti aina vuorokausia.
En puhu pelkästään kaljapöhnästä, vaan
ihan yleisestä uupumuksesta. Bosnian jälkeen en osannut ees aamulla kahvia keittää vähään aikaan.
Pää oli täysin tyhjä ja kaupassa meinas tulla itku.

Edessä on ensimmäinen viikon reissu.
Onneks ei keikkamatka.
Oikeasti hiukan huolettaa, et suostuuko se tulemaan ees syliin enää jos oon viikon pois.

Kataja-Records / su 01.06.2008 21:19

Kommentit

Kirjaudu sisään kommentoidaksesi.

Linkit

• Aatoksen kanssa
• Kirjaudu sisään
• Blogit

Uusimmat viestit

• hoitovapaa
• hygienia
• hääpäivä
• aamuvuoro
• loma
• räkä
• väsy
• nälkä
• Raha
• Keikkamatkat